Olemme ihastuneet hyydytettyihin kakkuihin, sillä ne on yleensä helppo valmistaa ja niissä epäonnistuu harvoin. Kokeilimme Hellapoliisin ohjeistamaan limemoussetäytteeseen suklaista riisimuropohjaa, joka osoittautui varsin hyväksi vaihtoehdoksi perinteisemmälle digestive-keksimurupohjalle. Kakku oli mukavan raikas ja kuohkea kaveri illanistujaisiin.
Pohja
5 dl riisimuroja
50 g maitosuklaata
Paloittele ja sulata suklaa. Sekoita sula suklaa murojen joukkoon. Voit murskata murot tai antaa niiden olla kokonaisina. Vuoraa halkaisijaltaan 20 cm:n irtopohjavuoka leivinpaperilla ja levitä pohjaseos vuoan pohjalle. Nosta täytteen tekemisen ajaksi jääkaappiin.
Täyte
5 liivatetta
2 munaa
1/2 dl sokeria
2 1/2 dl vispikermaa
2 tl vaniljasokeria
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 limen raastettu kuori
2 1/2 limen puristettu mehu
Liota liivatteita kylmässä vedessä. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahdota toisessa kulhossa vispikerma. Yhdistä vaahdot, lisää joukkoon tuorejuusto, vaniljasokeri ja limen kuori.
Kuumenna limen mehu ja liuota siihen vedestä puristetut liivatelehdet. Kaada hieman jäähtynyt seos ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada täyte muropohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti tai yön yli. Koristele kakku esimerkiksi limesiivuilla ja limettisokerilla.
3 kommenttia:
Hei mutta tämä onkin hauska pohja juustokakuille. Uusia ideoita aina kaivataan. Jotenkin on niin jämähtänyt keksi-voipohjaan.
Hei!
Seuraan aktiivisesti blogianne ja olen bongannut jo todella monta varsin herkullista ohjetta. Kiitos siitä! Seuraavanlainen asia on kiinnittänyt viime aikoina huomioni:
Tunnutte tekevän tosi usein kakkuja, torttuja ja makeita jälkkäreitä (+vaaleita leipiä). Kiikutatteko osan naapuriin vai saatteko todella kaksistaan tuon kaiken syötyä? Minua harmittaa, kun en voi leipoa kuin yhden käden sormin laskettavan kerran vuodessa, kun nuo herkut ovat paitsi epäterveellisiä, myös lihottavia. Jos tekee vaikkapa pellillisen mustikkapiirakkaa, niin siitäkin pitää 3/4 aina hävittää jonnekin. Mikä on teidän salaisuutenne (vai alkaako BMI lähennellä kolmeakymmentä ;D)?
Jatkakaa ihanien reseptien postaamista ja kiitos vielä siitä valtavasta työmäärästä, mikä tällaisen blogin ylläpitoon välttämättä kuluu! Ei mene hukkaan.
Polkkapossu, tämä pohja oli tosiaan onnistunut kokeilu ja myös helppotekoinen. Mysli saattaisi olla myös kokeilemisen arvioinen aines pohjaan.
Anonyymi, kiitos kauniista sanoista! Oikein mukava kuulla, että blogimme on tarjonnut myös muiden makuhermoja hiveleviä ohjeita.
Sait kysymykselläsi meidät oikein pohtimaan tekemiemme makeiden herkkujen määrää. Ennen mekään emme tehneet niitä kuin muutaman kerran vuodessa ja itse asiassa silloin BMI:mme oli huomattavasti enemmän kuin nykypäivinä. Nykyisin niitä tuntuu tulevan tehtyä enemmän kuin "kunnon ruokaa".
Pippuri kun on aikamoinen painon tarkkailija, yritämme tehdä kuitenkin pääsääntöisesti sellaisia herkkuja, jotka eivät ole pahimmasta päästä epäterveellisyyden ja lihottavuuden suhteen. Usein rasvan ja sokerin määrä hieman vielä vähenee siitä, mitä on ohjeistettu, jos Pippuri on kauhan varressa. Salaisuutemme lienee kai yksinkertaisesti siinä, että yritämme kuluttaa liikkumalla sen minkä syömme ja kutsua vieraita avustamaan meitä syömisessä. :)
Pyrkimyksenämme on välttää roskiin heittämistä ja tästä seuraakin se, että Limen BMI on joskus hieman koetuksilla, kun Pippuri pitää huolta BMI:stään eikä syö jämiä jääkaapista... ;)
Lähetä kommentti